Lähes puolet viime kauden hirvieläinsaaliista oli valkohäntäpeuroja.

Sorkkaeläinsaaliin arvo yli 200 miljoonaa euroa

Hirvieläinten ja villisian metsästyksestä saatavalle lihalle ja virkistykselle voidaan laskea suuri taloudellinen arvo. Pinta-alaan suhteutettuna eniten saalista saadaan Lounais-Suomesta.

TekstiMikael Wikströmkuva Eero Vilmi / Vastavalo
Julkaistu22.10.2020

Suomessa kaadettiin viime metsästyskaudella 131 000 sorkkaeläintä. Noin 46,1 % saalismäärästä oli valkohäntäpeuroja, noin 39,9 % hirviä, noin 13,1 % metsäkauriita ja noin 0,7 % villisikoja. Kuusipeuroja saaliista oli noin 0,1 % ja metsäpeuroja noin 0,01 %. Saalismäärissä on hyvin suurta alueellista vaihtelua.

Sorkkaeläinsaaliin hirvitalousaluekohtainen tiheys tuhatta hehtaaria kohti (saaliseläimiä / 1 000 ha).

Koko Suomen sorkkaeläinsaaliin lihamäärä oli noin 9,2 miljoonaa kiloa. Hyvin pieni osuus lihasta myydään, mutta saaliin laskennallinen liha-arvo oli noin 81,5 miljoonaa euroa. Metsästyksen laskennallinen virkistysarvo oli noin 124,5 miljoonaa euroa ja laskennallinen kokonaisarvo oli noin 206,0 miljoonaa euroa.

Reilua riistan arvon jakautumista

Saaliin arvojen selvittäminen on osa Kestävän riistatalouden arvon tulouttaminen Suomessa -hanketta, joka on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama riistakeskuksen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteinen hanke. Hanke päättyy vuoden 2021 lopulla.

Hankkeen toimenpiteet keskittyvät riistasta saatavan taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen huomioiden eri toimijoiden näkökulmat. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tunnistaa kustannuksia ja tulomahdollisuuksia, sekä jäsentää niitä osaksi arvonjakoperiaatetta. Tavoitteena on, että riistan tuloutettu taloudellinen arvo jakautuu maanomistaja-, metsästysseura- ja elinkeinotoimijoiden kesken reilusti ja läpinäkyvästi.